82. Stieg Larsson - Miehet jotka vihaavat naisia

Tämä oli yksi niitä kirjoja, jonka olin lukenut jo ennen tätä 100 kirjaa projektia. Ja Idalle ja muutamalle muullekin on sanomattakin selvää kuinka paljon innostuin kirjasta ja kuinka suuressa arvossa sitä pidän.

Miehet jotka vihaavat naisia alkaa kun Mikael "Kalle" Blomkvist saa tuomion kunnianloukkauksesta hänen kirjoitettuaan mahtavan paljastusjutun teollisuuspohatta Wennerströmin hämäräbisneksistä. Juttu kaatui tekaistuihin toditeisiin. Mikael vetäytyy Hedestabiin nuolemaan haavojaan ja saa tarjouksen suuren Vanger -yhtymän entiseltä toimitusjohtajalta Henrik Vangerilta. Henrik haluaa Mikaelin kirjoittavan hänen elämänkertansa ja samalla paljastavan vuonna 1966 tapahtuneen katoamistapauksen. Henrikin veljentytär Harriet katosi perheen saarelta suuren sukukouksen yhteydessä ja vanha yritysjohtaja on ollut epätietoisuuden riivaama jo neljäkymmentä vuotta. Mikael lähtee vuodeksi Hedebyn saarelle tutustumaan ikivanhan suvun luurankoihin vastustamatonta palkkiota vastaan: 2,4 miljoonaa kruunua ja todisteet Wennerströmin rikollisista toimista.
Jutun selvittämiseksi Mikael saa nuoren, mutta taitava Lisbeth Salanderin ja yhdessä he pääsevät suuremman mysteerin jäljille kuin kukaan olisi kuvitellut.

Suurin koukku Stieg Larssonin menestysromaanissa on luultavasti suljetun tilan mysteeri. Kuka saarella olleista Vangerin suvun jäsenistä on sekaantunut ihastuttavan 16-vuotiaan katoamiseen?
Toinen koukku on alku: tässä on juuri se elementti joka tekee mielestäni kirjan erittäin loistavaksi. Prologina toimii muutaman sivun pätkä joka kertoo kahdesta henkilöstä ja oudoista kukka lähetyksistä. Ilman nimiä ja minkäänlaisia vihjeitä kirjan juonen kulkuun. Kappaleen merkitys paljastuu kirjassa vasta myöhemmin ja jotenkin salakavalasti. Tällöin lukija tuntee suurta onnistumisen tunnetta kun on tajunnut tuon yhdistävän tekijän.

Päähenkilö Mikael Blomkvist on niin sanotusti Veli Ponteva, kuten kirjassa monesti kuvaillaan. Kunnollinen taloustoimittaja pyrkii aina tekemään asiat oikein. Hänen vastakohtansa on Lisbeth Salander, sosiaalisesti rajoittunut nuori holhouksen alainen nainen, joka on taitava tietokoneiden ja hakkeroinnin kanssa.

Kirjan aikana kiiltävän julkisivun takana eläneestä Vangerin perheestä löytyy erittäin järkyttäviä ja pimeitä tietoja. Rasismia, vihaa ja veritekoja, kuten kirjan takannessa sanotaan.

Miehet jotka vihaavat naisia on sellainen romaani johon tulee pakottava tarve lukea se loppuun samalta istumalta. Se ikäänkuin imaisee lukijan sisäänsä. Järkyttävä loppuratkaisu ei vastannut ainakaan minun kuvitelmiani alkuunkaan vaan ylitti ne sata kertaisesti. Kirjassa on myös väliin sen verran rankka materiaali erittäin todentuntuisesti kerrottuna, että en suosittele sitä herkimmille ihmisille.

Mielipiteeni on saattanut tulla jo joillekin selväksi: Miehet jotka vihaavat naisia on aivan loistava. Yksinkertaisesta varmaan parhaimpia kirjoja joita olen ikinä lukenut. Olen vaahdonnut tästä useaan kertaan niin monelle eri ihmiselle, että tuttuja alkaa varmaan pikkuhiljaa kyllästyttää. Romaani on ensimmäinen kolmen kirjan Millenium -kirjasarjasta, josta tulee aivan varmasti klassikko, jota luetaan vielä kymmenien vuosienkin päästä.

*****

82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia

Mielenkiintoinen lukukokemus, ehdottomasti. Ensimmäiset 200 sivua mulla oli koko ajan semmoinen ''tapahtuukohan tässä ikinä mitään'' fiilis, mutta sitten tuli se kohta. Nojauduin eteenpäin, henkäisin innosta. Koko loppukirja menikin sitten hetkessä. Viimeiset ~100 sivua oli kyllä aika turhaa löpinää, mutta oli se loppukin silti luettava.

Kirja loppui oudosti. Tavallaan henkäisi ilosta, mutta sitten jäi semmoinen epäilyksen maku suuhun, että mitäköhän seuraavaksi. Varmaan pakko lainata Veeralta se toinen osa.

Kirjassa oli kaksi päähenkilöä, joiden näkökulmasta kirjaa kirjoitettiin. Lisbeth Salander ja Mikael Blonkvist. Lisbeth oli kyllä aikas helkkarin mielenkiintoinen henkilö. Se oli sanalla sanottuna outo. Se oli potkaistu peruskoulusta, hiljainen, muttei hiljainen ja sillä kyti sisällään viha yhteiskuntaa vastaan. Se pelkäsi viranomaisia. Sen ulkonäön kuvauksesta tuli mieleen joku vanha katunisti. Se oli kuintekin lahjakas tietokoneiden kanssa ja muutenkin todella älykäs.

Mikael Blonkvist oli melko tavis. Ainakin Lisbethin rinnalla. Se oli taloustoimittaja, joka paljasti rikollisia. Kirjan alussa se määrättiin parin kuukauden vankeuteen, koska se oli paljastanut vääriä tietoja. Mutta ne väärät tiedot oli vahinko, Mikael oli oikeasti tavallaan syytön.

Henrik Vanger palkkasi Mikaelin tutkimaan Harriet Vangerin murhaa. Harriet oli kadonnut mystisesti vuonna 1966, varmaan 50 vuotta sitten. Mikael sai tutkimuksiinsa myös mukaansa Lisbeth Salanderin ja tapaus kävi mielenkiintoiseksi...

Kirja oli kyllä positiivinen yllätys. Veera suositteli mulle tätä kirjaa, ja odotin siltä paljon. Petyin kuitenkin alussa, koska tuo ''käynnistyi'' niin hitaasti. Muuten kirja oli kyllä kirjotettu loistavasti. Kuvailut oli aitoja, ja niistä sai hyvin kiinni. Ja vaikka kirjassa esiintyi tosi paljon ihmisiä, niin ei silti mennyt sekaisin, että kukakohan toi oli.

Kirja piti kyllä tiukasti otteessaan, kuhan vaan alkoi ensin tapahtumaan. Sitten koko ajan itekkin yritti arvata, että mitäköhän seuraavaksi. Mie kyllä harmikseni arvailin väärin aika paljon. :)

****½