Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mikael Niemi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mikael Niemi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. maaliskuuta 2010

93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä


Veera väitti mulle, että tää kirja on ihan paska. Ei ollut mun mielestä. Se on omanlaisensa. Siinä onn sellaista tiettyä huumoria ja se on kirjoitettu niin, että lukijalle jää paljon tulkittavaa.

Kirja kertoo nuoren Matin kasvamisesta isoksi. Kirjassa kerrotaan Matin näkökulmasta asioita, jotka tekivät hänestä hänet.

Nauroin monta kertaa ääneen lukiessani tätä. Tarinaa voisi kuvailla sympaattiseksi ja huvittavan surkeaksi herkän pojan kasvutarinaksi.

****

lauantai 4. huhtikuuta 2009

93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä


Ensinnäkin taytyy sanoa, että Populäärimusiikkia Vittulajänkältä: Mikä nimi! Ihmisellä täytyy olla aika helvetin hyvä mielikuvitus kun keksii jotain tälläistä. Toisaalta nimi sitten (ainakin minun kohdallani) luo myös aika korkeat ennakko-odotukset itse romaanille.

Kirjan kertojana toimii Matti, joka kertoo satunnaisia liioiteltuja tarinoita omista nuoruusvuosistaan Lappalaiseen tyyliin. Kasvutarinat on kerrottu mielenkiintoisin ja yliluonnollisin vivahtein. Harmillista, kyllä vivahteet ovat sen tyylisiä, ettei idioottikaan uskoisi niitä todeksi.


Populäärimusiikkia Vittulajänkältä jäi aika mitäänsanomattomaksi. Kirjan perusteella en katsoisi kyllä elokuvaa. Loppu on kuitenkin kaunis ja jotenkin myös arvasin sen.


**